Onko raakaruoassa paljon mikrobeja - mikä on mikrobiriski?

Koirille ja kissoille tarkoitettu liha on peräisin aivan samoista lähteistä kuin ihmisille tarkoitettu liha. Mutta koska kyseessä on raaka liha, on sitä käsiteltävä asianmukaisesti riippumatta siitä onko liha tarkoitettu eläinten tai ihmisten ravinnoksi ja esim. lasten pääsy koiran ruokakupille on estettävä. 

Koiran suolisto on suljettu systeemi, eli mikä etupäästä menee sisään, niin takapäästä tulee ulos se mikä ei siis ole imeytynyt koiran käyttöön. Mikäli koira syö haitallisia mikrobeja, se harvemmin sairastuu niistä itse. Mikrobit eivät imeydy koiran elimistöön.

Raakaruokaa syövällä koiralla on erinomaiset vatsahapot, jotka tappavat suurimman osan mahdollisista mikrobeista ja loput tulevat ulos luonnollista tietä. Kunnon kansalaisina poimimme tietysti koiriemme jätökset roskiin.

Esimerkiksi kotimainen rehuliha on salmonella vapaa (myös Norjalainen ja Ruotsalainen rehulihan salmonella tilanne on myös erinomainen).

Kuivamuonasta ajatellaan yleisesti että ne ovat vapaita haitallisista mikrobeista. Valitettavasti kuivamuonistakin on löytynyt niin bakteereita, hiivoja kuin sienikuntaankin kuuluvia mikrobeja.

Onko raakaruokinta kallista?

Verrattuna perus kuivamuonaan tulee kunnollisista ja tuoreista raaka–aineista koostettu ruokavalio kyllä kalliimmaksi. Eläinlääkäreiden määräämiin erikoisruokiin verrattuna mennään aika samoihin hintoihin. Uskallan kuitenkin väittää että ruokkimalla koira tai kissa lajityypillisesti, säästyy rahaa eläinlääkärikuluista.

Onko raakaruokinta hankalaa ja aikaa vievää?

Jos vertaa siihen, että nakkaa kuppiin kouralliset kuivamuonaa pari kertaa päivässä, niin onhan raakaruokinta hankalaa ja aikaa vievää. Omien kahden koirani ruokintaan menee kuitenkin vain noin 5 minuuttia / ruokintakerta. Syötän vaihtelevasti eri lihoja, välillä täysravintoa, välillä koostan ateriat alusta asti itse.

Tässä esimerkki koiriemme iltapalasta – KLIK –

Syötän koiraani 50/50 menetelmällä, eikö se oli ihan hyvä tapa ruokkia?

Onhan se parempi vaihtoehto kuin 100% teollinen kuiva- tai märkäruoka, mutta silloin eläin saa kuitenkin teollisten ruokien haitat, eikä täyttä hyötyä tuoreesta ruoasta.

Saako koirani tai kissani oikeasti kaikki tarvitsemansa raaka-aineet raakaruoasta, eikö pidä antaa ainakin sinkkiä lisänä?

Kun ruokit lemmikkisi monipuolisesti eri eläinlajien lihoilla, sisäelimillä, munilla ja luilla sekä annat sille kalaa pari kertaa viikossa, voit olla turvallisin mielin siitä, että koirasi tai kissasi saa tarvitsemat vitaaliaineet puhtaasti ravinnosta. Riippuen kalan määrästä ja laadusta, voi olla kuitenkin hyvä antaa hyvänlaatuista Omega-3 lisää sekä merilevää jodin saannin varmistamiseksi. 

Jostain on päässyt leviämään käsitys koirien suuresta sinkin tarpeesta. Esimerkiksi raaka maksa on erinomainen sinkin lähde kuten myös liha, kala sekä muna.

Onko raakojen luiden syöttäminen vaarallista?

Raakojen lihaisten luiden syöttäminen on turvallista, kunhan noudattaa muutamia perussääntöjä. Luut kannattaa ensinnäkin valita koiran koon mukaan, eli ei liian suuria luita pienille koirille, tai liian pieniä luita isoille koirille (hotkimisvaara). Jos lemmikkisi on tottumaton syömään raakoja luita, niin totuta se niihin vähitellen. Hyviä luita tottumattomille ovat esimerkiksi kanan- tai kalkkunan kaulat ja paljon rustoa sisältävät luut. Luupitoiset raakalihat voivat myös olla hyvä tapa totuttaa eläin luuainekseen. Jos koirasi on syönyt teollisesti valmistettua, usein hyvin hiilihydraattipitoista ruokaa, ei sen vatsahapot vielä pysty sulattamaan luuainesta täysin. Raakaruokittu koira muodostaa riittävän väkevää vatsahappoa, jolloin luut sulavat jo vatsalaukussa. Luita kannattaa aina antaa valvotusti ja muistaa ruokarauha myös luun syönnin kanssa. 

Luut ovat erinomainen tapa antaa lemmikin toteuttaa lajityypillistä kaluamis- ja repimistarvettaan ja rauhoittaa villimmänkin veijarin, ainakin hetkeksi.

Pitääkö raakaruokinnassa antaa paljon erilaisia lisäravinteita?

Ruokkimalla koirasi tai kissasi monipuolisesti, et tarvitse pitkää riviä lisäainepurkkia. Katso kohta “Saako koirani tai kissani kaikki tarvitsemansa raaka-aineet raakaruoasta”.

Syötän Yrjölän puuroa koiralleni, kai se on ravinteikasta ja hyväksi koiralle?

Yrjölän puurossa on yksi hyvä asia, ja se on liha. Valitettavasti se kuitenkin kypsennetään ja tarjoillaan viljojen kuten hirssin, ohran ja riisin kanssa. Ensinnäkin koiran ruoansulatusjärjestelmä ei ole sopiva hiilihydraattien sulattamiseen ja toiseksi kypsentäminen tuhoaa tiettyjä aminohappoja, esim tauriini joka on kissalle välttämätön, tuhoutuu 60%:sti kuumennettaessa. Vesiliukoiset vitamiinit tuhoutuvat helpommin kuin rasvaliukoiset ja kivennäisaineet liukenevat keitinveteen. Muina esimerkkeinä mainitakseni niin A-vitamiinista tuhoutuu keitettäessä 25%, B-vitamiineista jopa 45-70%. Kalsiumista tuhoutuu 20% ja sinkistä 25%

Eikö kypsennetty liha ole vatsaystävällisempi kuin raaka?

Raaka liha sulaa paremmin kuin kypsennetty liha ja lihansyöjät kuten koirat ja kissat saavat suurimman hyödyn nimenomaan raa’asta lihasta. Tutkimuksessa jossa vertailtiin raakaruokaa, miedosti kypsennettyä ja täysin kypsennettyä ruokaa, huomattiin että raakaruokaa syövän koiran ulostemäärä grammoina oli jopa puolet pienempi kuin kypsennettyä lihaa syövän koiran ulostemäärä. 

Eli kun halutaan ruokkia meidän eläimet monipuolisesti, pitäydytään sellaiseen ravintoon, joka on mahdollisimman lajityypillinen ja luonnollinen.